Rokottamisen turvallisuus ja vasta-aiheet

Pääsääntöisesti nykyiset rokotteet ovat pitkällisen lääkekehittelyn lopputuotteita, joissa sivuvaikutuksia aiheuttavia mikrobiperäisiä ainesosia ei esiinny ollenkaan. Edelleen kehitetään ja valmistetaan kuitenkin rokotteita myös elävistä heikennetyistä viruksista (esim. rotavirusrokote). Heikennetyt virukset eivät aiheuta kliinistä tautia, mutta herättävät immuunivasteen vastaavaa luonnossa esiintyvää taudinaiheuttajaa kohtaan. Elävien heikennettyjen rokotteiden etu on, että ne jäljittelevät aitoa tulehdustilaa jolloin saadaan pitkäkestoisempi immuunivaste, kuin pelkillä mikrobien pintarakenteita jäljittelevillä aineksilla.

Koska rokotteet annetaan entuudestaan terveille ihmisille, ei vaarallisten tai haitallisten sivuvaikutusten suhteen ole minkäänlaista sietokykyä olemassa. Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa voidaan suvaita vain vähäisiä haittoja, kuten pistoskohdan lyhytaikainen punoitus, turvotus tai kiputila. Tiettyjen rokotteiden osalta myös lyhytkestoinen kuumereaktio on katsottu sopivaksi hinnaksi joka voidaan maksaa hyvästä suojasta vaarallista tautia vastaan. Rokotteet tutkitaan ennen markkinoille tuloa erittäin perusteellisesti, jotta voidaan varmistua siitä, että annettavasta tuotteesta ei rokotteensaajalle aiheudu harmia. Suomalaiset ovat ansiokkaiden rokotetutkijoiden ja rokotteisiin suopeasti suhtautuvien kansalaisten ansiosta yleensä hyvin eturintamassa rokotetutkimuksissa.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että rokotteet ovat turvallisia. Rokotteiden seurauksena potilaat eivät sairastu autoimmuunitauteihin tai autismiin tai muihin vaikeisiin sairauksiin. Tämän ovat kontrolloidut isot tutkimukset selvästi osoittaneet. Rokottamiseen kuitenkin liiittyy joillakin henkilöillä allergisia reaktioita, joiden suhteen pitää rokottajan olla varuillaan.

Ehdottomia vasta-aiheita rokotteille on kovin vähän. Näihin kuuluvat lähinnä tiedossa olevat allergiat jotakin rokotteen komponenttia kohtaan tai vaikeat allergiset reaktiot aiemmasta vastaavasta rokotteesta. Rokotteista on yleensä viisainta pidättäytyä myös raskauden aikana, sekä kuumeisen infektiotaudin aikana. Injektiot ovat aina hankalia verenvuototauteja sairastaville ja MS-taudissa rokotteiden tarpeellisuus on punnittava tapauskohtaisesti. Immuunipuutteisten ihmisten rokottaminen on myös harkittava erikseen. Tietyt lääkehoidot tai verenluovutus vaikuttavat rokottamisen ajankohtaan. Mikäli potilaalla on jokin krooninen sairaus, on rokotteista paras keskustella lääkärin kanssa. Krooniset sairaudet ja rokottaminen sivustolta löytyy myös aiheesta tietoa.

Koska täydentävän rokottamisen ajankohdan voi yleensä valita melko vapaasti, niin rokotteen ottaminen kannattaa yleensä ajoittaa siten, että ihminen on terve. Tulehdustauteihin ja muihinkin sairauksiin sinänsä liittyy usein erilaisia ihoreaktioita ja kuumeiluja sekä yleisoireita, jotka tarpeettomasti yhdistetään rokotteeseen jos se on satuttu antamaan samalla ajankohdalla.