Puutiaisaivokuume

Puutiaiset eli punkit levittävät kahta vaarallista taudinaiheuttajaa eli borrelia-bakteereita ja puutiaisaivokuumevirusta (TBEV, tick-borne encephalitis virus). Borreliaa esiintyy koko maassa Oulu-Joensuu linjan eteläpuolella ja arviolta 10 - 30 % puutiaisista on bakteerin kantajia. Borreliaa vastaan ei ole saatavilla rokotetta, vaan tautiin sairastuneet potilaat hoidetaan antibiooteilla.

TBEV on läheistä sukua tropiikissa esiintyville keltakuume- ja denquekuumeviruksille. Virusta tunnetaan kolme eri alatyyppiä, joista ns. Western-tyyppi on pääasiallisin Suomessa ja muualla Keski-Euroopassa esiintyvä alatyyppi. Kokkolan seudulla esiintyy kuitenkin puutiaislaji, joka kantaa siberialaista TBEV-alatyyppiä. TBEV ei Suomessa ole toistaiseksi levinnyt kovin laajoille alueille. Virusta esiintyy pääasiassa Ahvenanmaalla ja Turunmaan saaristossa. Lisääntyvässä määrin havaintoja on kuitenkin olemassa muualtakin Suomesta lähellä itärajaa, rannikkoalueilla eri puolilla maata ja sisämaassa Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Suomessa on diagnostisoitu vuosittain n. 20 - 50 TBE-tapausta. On jossain määrin yllättävää, että TBEV on levinnyt niin rajalliselle alueelle Suomessa. Virusta nimittäin on runsaasti heti itärajan takana Venäjällä ja kaikissa Balttian maissa. Merkittäviä tautimääriä on myös Keski-Euroopassa etenkin Saksassa, Itävallassa, Sloveniassa, Unkarissa, Tsekissä ja Kroatiassa. Ilmaston lämpenemisen oletetaan muuttavan taudin leviämistä voimakkaammin Skandinavian suuntaan. Esim. Liettuassa tautitapusten määrä on 15-kertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Virus leviää pääasiallisesti puutiaisten välityksellä, mutta joitakin epidemioita on syntynyt infektoidun vuohikarjan maitotuotteiden syömisen seurauksena.

Puutiaisaivokuume eli TBE (tick-borne encephalitis) on yleisesti ottaen vaarallisempi mitä vanhempana siihen sairastuu. Arviolta 1/3 infektoituneista potilaista saa keskushermoston leviävän tautimuodon ja erityisesti aikuisilla tauti leviää itse aivokudokseen (enkefaliitti), jonka seurauksena kehittyy halvausoireistoa ja pysyviä vaurioita. Meningiitti eli aivokalvontulehdus on tautimuotona yleisempi pienillä lapsilla ja pysyvät keskushermostovauriot lapsilla TBE:n seurauksena ovat harvinaisempia lapsilla kuin aikuisilla. Pienetkin lapset voivat kuitenkin saada vaikean tautimuodon infektion seurauksena.

TBEV:ta vastaan on kehitetty tehokas rokote. Saatavilla on kaksi eri valmistetta, joista kummastakin on olemassa oma rokote lapsille ja aikusille. TBE rokote kuuluu virallisesti suositeltuihin rokotteisiin Ahvenanmaalla ja Itävallassa. Rokotteen teho TBE-taudin ehkäisyssä on hyvin näkynyt Itävallan diagnoosinumeroissa. 1980-luvun alussa, jolloin rokotteet tulivat markkinoille diagnostisoitiin Itävallassa vuosittain 500 - 600 TBE-tapausta. Rokotuskattavuuden noustua 80 % tasolle, on tautitapausten määrä pudonnut 50 tasolle ja lähes kaikki TBE tapaukset ovat esiintyneet ei-rokotetuilla ihmisillä. Samanaikaisesti naapurimaissa, joissa rokotteet eivät ole olleet laajamittaisessa käytössä on tautitapausten määrä lisääntynyt.

TBE-rokotteen perussuoja saadaan kolmen pistoksen avulla. Kaksi ensimmäistä otetaan noin 1 kuukauden välein ja kolmas 6 - 12 kk kuluttua. Pikaisempi ohjelma on myös mahdollinen ja tehokas. Nykyisillä rokotteilla suojateho on hyvä, mutta vaatii kohtuullisen tiuhaan tapahtuvaa tehostamista. Alle 60-vuotiailla tehosteet annetaan 5 vuoden välein (ensimmäinen jo 3 vuoden kuluttua) ja vanhemmilla kolmen vuoden välein. Rokotteet ovat olleet hyvin siedettyjä. Paikallisia reaktioita (punoitusta, kipua rokotuskohdassa) on esiintynyt yhtä paljon kuin muillakin lihakseen pistettävillä rokotteilla ja tavallisinta vaivaa eli lyhytkestoista päänsärkyä rokotuksen jälkeen on ollut 5 - 6 %:lla. Sivuvaikutusten esiintyvyys vähenee ensimmäisen rokotuskerran jälkeen.

Rokotteen tarpeellisuus on syytä harkita tapauskohtaisesti. Rokotustarvetta puoltaa ulkoilu ja urheilu luonnossa ja ulkoilmassa. Erityisesti, jos luonnossa liikkuminen tapahtuu Ahvenanmaalla / Turun saaristossa /rannikkoalueilla/itärajan lähistöllä/ Balttian maissa tai Itävallan ympärillä olevissa maissa. Itävaltalaiset ovat itse sitä mieltä, että puutiaisrokote olisi suotava kaikille heidän maahansa saapuville matkailijoille. On hyvä muistaa, että punkkikausi on paljon pidempi kuin "kesäkausi". Puutiaiset ovat aktiivisia ja hakevat sopivaa ravintolähdettä jo yli 5 asteen lämpötiloissa. 

Koska vain TBE-tautiin on olemassa tehokas rokote, on borreliariskin takia päivittäin tehtävä punkkitarkastus tarpeen myös rokotetuilla henkilöillä. Puutiaisten puremia voi myös yrittää välttää suojaavalla pukeutumisella ja karttamalla pitkässä heinikossa liikkumista.