Vyöruusu on kivulias rakkulainen ihottuma, joka kehittyy tyypillisesti toiselle puolelle keskivartaloa tai kasvoja. Vyöruusun aiheuttaa vesirokkoviruksen uudelleenaktivoituminen elimistössä. Joskus vyöruusu voi esiintyä laaja-alaisena sekä ilmaantua myös esimerkiksi raajoihin tai genitaalialueelle. Vyöruusun oireet voivat vaihdella lievistä vakaviin ja sen nopea tunnistaminen voi auttaa lievittämään taudin kestoa. Vyöruusun harvinaisempia komplikaatioita ovat aivokalvontulehdus, aivokuume ja aivohalvaus. Vyöruusurokotetta suositellaan kaikille yli 50-vuotiaille estämään vyöruusun puhkeamista. Lisäksi rokotetta suositellaan niille 18-49-vuotiaille, joilla on kohonnut riski vyöruusulle perussairauden tai lääkityksen vuoksi.
Vyöruusun ensimmäiset oireet – miten tauti alkaa?
Ennen ihottuman ilmaantumista on tyypillisesti kipua, kihelmöintiä ja kutinaa alueella, johon ihottuma myöhemmin ilmaantuu. Alkuvaiheen kipu ja muut tuntemukset saatetaan helposti tulkita joksikin muuksi kuin vyöruusuksi ja hoidon aloitus usein viivästyy. Vyöruusu voi aiheuttaa myös kuumetta, vilunväreitä, päänsärkyä sekä yleistä sairauden tunnetta.
Vyöruusun ihottuma – miltä se näyttää ja missä sitä voi esiintyä?
Vesirakkulat ovat ilmaantuessaan kivuliaita, kostean erittäviä ja virusta tartuttavia. Rakkuloiden määrä vaihtelee muutamasta satoihin. Henkilö, joka ei ole sairastanut vesirokkoa, voi saada rakkuloista vesirokkotartunnan. Rakkulat kestävät noin 7–10 vrk, jonka jälkeen ne rupeutuvat. Rakkulat paranevat yleensä täysin 2–4 viikossa. Rakkuloista voi jäädä arpia iholle. Ihottuma rajoittuu yleensä yhdelle kehon alueelle, kuten kylkeen, kasvoihin, selkään tai niskaan. Ihottuma-alueelle voi jäädä arkuus ja yliherkkyys kosketukselle ihottuman jo parannuttua.Yleensä vyöruusun sairastaa vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja. Uusiutuessaan vyöruusu ei yleensä ilmaannu samalle alueelle. Koska tauti voi uusia, vyöruusurokotetta suositellaan myös vyöruusun sairastaneille.
Vyöruusu selässä
Vyöruusu voi tulla minkä tahansa tuntohermon hermottamalle alueelle ja tyypillisesti vain toiselle puolelle kehoa. Yleisin esiintymispaikka on vartalolla, esimerkiksi selässä. Selän iho saattaa aluksi tuntua aralta, kutisevalta ja pistelevältä ja jonkin ajan kuluttua alueella tulee rykelmä punertavia, rakkulaisia ihottumaläiskiä. Sairastuneet kuvailevat kipua polttavana, viiltävänä tai sähköiskumaisena tunteena. Kipu voi jatkua pitkään jo ihottuman parannuttua. Iho voi olla kosketusarka vaatteille: esimerkiksi naiset saattavat kokea rintaliivien kosketuksen äärimmäisen epämiellyttävänä ja tiettyjen vaatteiden käyttäminen voi olla sairastuneelle pitkään mahdottomuus.
Vyöruusu pakarassa – kuinka erotat herpeksen ja vyöruusun?
Vyöruusu voi tulla vartalolla myös pakaran alueelle. Vyöruusu on tyypillisesti toispuoleinen eli rakkuloita esiintyy ainoastaan keskiviivan toisella puolella. Hankaluutta sairastuneelle tuo se, että alue on jatkuvan hankauksen ja paineen kohteena vaatteiden, liikkumisen ja istumisen vuoksi. Iho voi olla kosketusarka vielä pitkään rakkuloiden paranemisen jälkeen. Myös herpes (Herpes simplex -virus) voi esiintyä pakaran alueella ja joskus taudin erottaminen vyöruususta voi olla hankalaa. Herpes voi esiintyä samanaikaisesti kehon molemmilla puolilla pakaroissa, ylittäen keskiviivan. Herpeksen aiheuttamat rakkulat ovat pienempiä ja paranevat 1-2 viikossa ilman hermokipua. Herpes voi uusiutua useita kertoja vuodessa, kun taas vyöruusu sairastetaan tyypillisesti vain kertaalleen, vaikka osalla myös tämä tauti voi uusiutua. Vyöruusu ja herpes voivat molemmat aiheuttaa kivuliaita rakkuloita pakaraan, mutta taudin aiheuttajana on kaksi eri virusta. Molempia tauteja voidaan hoitaa viruslääkkeillä ja lääkäri voi varmistaa diagnoosin oireiden perusteella.
Vyöruusu kädessä tai jalassa – kuinka erotat ruusun ja vyöruusun?
Vyöruusu voi tulla minkä tahansa tuntohermon alueelle, mutta aina vain toiselle puolelle kehoa. Vyöruusu kädessä tai jalassa on harvinaisempi kuin vartalon tai kasvojen alueen vyöruusu. Oireet raajoissa ovat samankaltaisia kuin muillakin kehon alueilla – kipu raajassa voi vaikuttaa merkittävästi arkielämään ja esimerkiksi nukkumiseen. Koska kädet ja jalat ovat usein liikkeessä ja alttiita hankaukselle, voi näillä alueilla oleva vyöruusuihottuma tehdä raajan käyttämisestä hyvin kivuliasta.Toisinaan keskusteluissa menee sekaisin ruusu ja vyöruusu, jotka ovat kaksi eri tautia: ruusun aiheuttaa bakteeri ja vyöruusun Herpes zoster -virus. Ruusun aiheuttava bakteeri voi päästä elimistöön esimerkiksi jalkojen nirhaumista tai hautovista varpaanväleistä, joten jalkojen ihon terveys on tärkeää ruusun ennaltaehkäisyssä. Ruusussa ei tule rakkulaista ihottumaa kuten vyöruusussa, vaan tasainen ja tarkkarajainen punoitus. Lisäksi oireina on tyypillisesti kuumetta, vilunväreitä ja huonovointisuutta. Epäiltäessä ruusua, tulisi aina hakeutua pikaisesti lääkärin hoitoon. Valtaosa ruusuista esiintyy alaraajoissa, mutta se voi ilmaantua myös ylärajaan, kasvoihin ja vartalolle.
Vyöruusun kipu ja kutina – hermosärky yllättää voimakkuudellaan
Vyöruusun aiheuttama kipu voi olla erittäin voimakasta ja vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. Kipu johtuu viruksen aiheuttamasta hermotulehduksesta ja se on usein vaikeampaa iäkkäillä ihmisillä. Kipu voi olla:
polttavaa, särkevää tai sykkivää
hermokipua: sähköiskumaista, viiltävää tai pistelevää
kosketusarkuutta – jopa vaatteiden hipaisu voi aiheuttaa kipua ja epämukavuutta
Ihon kutina voi olla yksi vyöruusun ensioireista. Kutina voi olla voimakasta rakkuloiden muodostuessa ja parantuessa.
Pitkittynyt hermosärky eli postherpeettinen neuralgia (PHN)
Noin 10–30 %:lle sairastuneista jää postherpeettinen neuralgia (PHN) eli pitkittynyt hermokipu. Pitkittyneestä hermosärystä puhutaan, jos kipu jatkuu yli kolme kuukautta ihottuman paranemisen jälkeen. Hermokipu voi olla jatkuvaa särkevää tai polttavaa kipua, sähköiskumaista tuikkauskipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta ja se voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Pitkittyneen hermokivun lääkkeellinen hoito on haasteellista.Pitkittynyt hermosärky on yksi yleisimmistä vyöruusun komplikaatioista. Se johtuu viruksen aiheuttamista tuntohermojen vaurioista. Pitkittyneen hermosäryn riski kasvaa ikääntyessä. Yli kolmasosalla hermosärkypotilaista oireet kestävät yli vuoden ja joissakin tutkimuksissa on raportoitu hermosäryn jatkuvan jopa kymmenen vuotta vyöruusun jälkeen.
Miten vyöruusu tarttuu?
Vyöruusun aiheuttaa sama virus, joka aiheuttaa vesirokon. Kun ihminen sairastaa vesirokon, virus jää piileväksi selkäytimen tai aivohermojen hermosolmuihin (ganglioihin). Vyöruusu ei siis varsinaisesti tartu ihmisestä toiseen, vaan taudin aiheuttaa jo aikaisemmin – yleensä jo lapsuudessa – elimistöön tulleen viruksen aktivoituminen.Vesirokko (Varicella zoster) on helposti tarttuva rokkotauti, joka leviää ilmassa aerosolitartuntana sekä kosketustartuntana rakkuloiden välityksellä. Ennen vesirokkorokotuksia, lähes kaikki suomalaiset sairastivat vesirokon. Vesirokkorokote on kuulunut lasten rokotusohjelmaan syksystä 2017. Myös vyöruusun rakkuloista voi saada vesirokkotartunnan, jos ei ole tautia aikaisemmin sairastanut. Viruksen ajatellaan tarttuvan vyöruususta kuitenkin huonommin kuin vesirokkorakkuloista. Jos lähipiirissa on joku vesirokon riskiryhmään kuuluva (raskaana olevat, immuunipuutteiset, pienet lapset) tai henkilö joka ei ole sairastanut vesirokkoa tai saanut vesirokkorokotuksia, niin varovaisuutta ja kosketuseristystä olisi syytä noudattaa sairastaessa vyöruusua.
Mikä laukaisee vyöruusun?
Iän myötä puolustuskyky heikkenee ja tämä lisää merkittävästi riskiä sairastua vyöruusuun. Tämän vuoksi
Lue lisää
Vyöruusurokote
Vyöruusurokotetta suositellaan kaikille yli 50-vuotiaille estämään vyöruusun puhkeamista
Löydä lähin rokotuspiste
Vyöruusurokote ennaltaehkäisee ainoastaan Herpes zoster -viruksen aiheuttamaa rakkulaista ihottumaa eli vyöruusua, sen ei ole todettu ehkäisevän Herpes simplex -viruksen aiheuttamia infektioita.
Vyöruusu kasvojen alueella ja silmässä
Vyöruusuun sairastuneista 10-20 %:lla tauti esiintyy otsalla ja silmän lähialueen iholla kolmoishermon eli trigeminushermon silmähermon hermotusalueella. Tavallisin silmän vyöruusun ilmentymä on sarveiskalvontulehdus, mutta infektio voi ulottua mihin tahansa silmän osaan. Silmässä vyöruusu voi aiheuttaa punoitusta, kipua, turvotusta, näön sumenemista ja valonarkuutta. Myös näkökyky voi olla uhattuna.
Vyöruusu voi levitä korvakäytävään tai ilmetä ainoastaan siellä. Korvan vyöruusu on suhteellisen harvinainen vyöruusun muoto – noin 5 % kasvojen alueen vyöruusuista esiintyy korvan seudulla. Korvan alueen vyöruusuun voi liittyä kasvohermohalvaus, tasapainoelimen häiriö tai kuulon alenema. Oireisiin kuuluu tyypillisesti:
kivuliaita rakkuloita korvassa, korvan ympärillä tai suun limakalvolla
voimakasta toispuoleista korvakipua
kuulon heikkenemistä tai korvan soimista
kasvohalvaus samalla puolella, jos myös kasvohermo on tulehtunut
huimausta ja tasapainohäiriöitä
vyöruusurokote
on suositeltu kaikille yli 50-vuotiaille.
Immuunipuolustusta heikentävät sairaudet ja lääkitykset lisäävät riskiä saada vyöruusu jo nuoremmalla iällä. Esimerkiksi syövän hoidossa käytetyt solunsalpaajahoidot heikentävät potilaan immuunipuolustusta ja altistavat vyöruusun puhkeamiselle. Syöpähoitojen aikana riski vyöruusulle kasvaa merkittävästi, sillä hoito heikentää elimistön luontaista kykyä estää viruksen aktivoitumista.
Myös muilla tekijöillä, kuten stressillä ja auringon ultraviolettisäteilyllä voi olla osuutta vyöruusun puhkeamiselle.
Aina erityistä syytä vyöruusun puhkeamiselle ei pystytä osoittamaan. Kuka tahansa, joka on aikaisemmin sairastanut vesirokon, voi myöhemmin sairastua vyöruusuun.
