Meningokokkibakteeri eli Neisseria meningitidis aiheuttaa vakavia infektioita, kuten aivokalvotulehdusta ja verenmyrkytystä. Hoitamattomana meningiitti johtaa jopa 50% tapauksissa kuolemaan. Noin 10-20 %:lle sairastuneista jää taudista pysyvä vamma. Kaikenikäiset voivat sairastua meningokokin aiheuttamiin tauteihin, mutta sairastuvuus on yleisintä pienillä lapsilla ja nuorilla. Matkailija voi tarvita meningokokkirokotetta matkustaessa pidemmäksi aikaa suuren ilmaantuvuuden alueelle sekä Afrikan meningiittivyöhykkeeseen kuuluviin maihin.
Meningokokki tarttuu ihmisten välillä pisaratartuntana lähikontaktissa ja sen aiheuttamia aivokalvontulehduksia tavataan eri puolilla maapalloa. Suomessa ja EU-maissa yleisimpiä meningokokkiryhmiä ovat B, C ja Y. Erityisesti Benelux-maissa ja Englannissa tavataan C-ryhmän epidemioita aika ajoin. Euroopassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Etelä-Amerikassa meningiitin esiintyvyys on noin 0.10–2.4 tapausta 100,000 henkilöä kohti vuodessa. Osassa Euroopan maista lapset saavat meningokokkirokotteet osana kansallista rokotusohjelmaa. Joissain maissa rokotusta ja todistusta sen saamisesta edellytetään vaihto-oppilailta tai yliopisto-opiskelijoilta.
Meningiittivyöhyke Afrikassa
Meningokokin esiintyvyys on runsainta niin sanotulla meningiittivyöhykkeellä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Siellä meningiitin esiintyvyys voi nousta jopa 1,000 tapaukseen 100,000 henkilöä kohti vuodessa. Aikaisemmin meningiittivyöhykkeellä esiintyi eniten A-ryhmän meningokokkkia, mutta rokotuksen ansiosta tämä on lähes hävinnyt ja ryhmät C, W ja X ovat tavallisimmat. Afrikan meningiittivyöhykkeelle matkustettaessa Meningokokki ACWY -rokote on yleensä tarpeellinen. Vyöhyke sijaitsee Saharan eteläpuolella päiväntasaajan seudulla ja alueella tautitapauksia esiintyy jatkuvasti, mutta erityisesti kuivan kauden aikana joulukuusta kesäkuuhun. Katso meningiittivyöhykkeen maat
Meningokokkitaudin oireet
Meningokokkibakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus eli meningiitti on vakava ja pelätty tauti. Taudin itämisaika on 2-10 vrk:tta ja vakavat oireet voivat kehittyä nopeasti. Tyypillisiä oireita ovat niskajäykkyys, korkea kuume, valonarkuus, pahoinvointi, sekavuus ja päänsärky. Aivokalvontulehduksen lisäksi meningokokki voi aiheuttaa myös muita infektioita, kuten sepsiksen eli verenmyrkytyksen tai keuhkokuumeen. Meningokokki tarttuu pisara- tai kosketusteitse, joko oireettomasta nielukantajasta (5–10 % väestöstä) tai oireilevasta potilaasta. Sairastumisen jälkeen nopea antibioottihoito on oleellista taudista selviytymisen ja pitkäaikaisten oireiden ehkäisyn kannalta. Rokottautumalla ennalta bakteeritauteja, kuten meningokokkia vastaan, vähennetään infektioita ja samalla antibioottien käyttöä. Rokotuksilla ehkäistään myös antibioottiresistenttien bakteerien leviämistä. Antibioottiresistenssin torjuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä se vaikeuttaa ja pitkittää bakteeri-infektioiden hoitoa ja lisää kuolleisuutta.
