Seniorikansalaisten rokotukset

Rokotukset yhdistyvät mielessämme monesti lapsiin ja neuvolakäynteihin. Rokoteohjelmat eri maissa ovatkin pääosin suunnattu lapsille ja nuorille. Rokotteiden avulla ihmisten terveydentila on parantunut huomattavasti ja elinikäkin on pidentynyt. Samalla kun elinikä on pidentynyt ja seniorikansalaisten suhteellinen osuus väestössä on kasvanut, on havaittu, että vanhemmalle väestölle tarvitaan omat rokotesuositukset ns. Seniorikansalaisten rokotukset.

Rokoteasiantuntijoiden tarkastama

Viimeksi päivitetty: 17 maaliskuuta 2026

Seniorit tarvitsevat oman rokoteohjelman

Seniorit ovat nykyään hyväkuntoisia: Heidän ravitsemustilanne on hyvä ja monet harrastavat aktiivisesti liikuntaa. Jos he pysyvät terveinä, niin aktiivinen ja toimintakykyinen ikääntyminen tai eläköityminen ei ole mahdoton unelma vaan realistinen vaihtoehto.

Ikääntyminen vaikuttaa kuitenkin vääjäämättä immuunijärjestelmän toimivuuteen ja myös krooniset sairaudet ja niiden lääkehoito lisääntyvät iän myötä. Rokotetarpeet alkavat jo muuttua 50 ikävuoden jälkeen ja viimeistään yli 65 vuoden iässä kannattaa rokotussuojaa täydentää tarvittavin osin. Nämä ikäsuositukset eivät ole mitenkään ehdottomia vaan rokotustarpeita tulisi harkita yksilöllisesti perussairauksien ja esimerkiksi TBE- eli puutiaisaivokuumerokotteen osalta asuinpaikankin perusteella.

Osa ikäihmisten sairauksista on sellaisia, joita emme osaa ennakoida tai ehkäistä, mutta rokotuksilla voidaan tehokkaasti estää suuri osa ennenaikaisista kuolemista tai elämänlaatua heikentävistä taudeista. Tällaisia nimenomaan senioreille tärkeitä rokotteita ovat influenssa-, pneumokokki-, vyöruusu-, RSV-, hinkuyskä- ja tetanus-difteriatehosteet. Luonnossa ja puutarhassa viihtyville myös TBE- eli puutiaisaivokuumerokote on usein tarpeellinen myös ikäihmisille.

pneumokokkirokote suojaa keuhkokuumeelta

Influenssarokote on erityisen suositeltava seniorille

Influenssarokote kuuluu yhteiskunnan tarjoamiin rokotteisiin kaikille 65 vuotta täyttäneille. Vaikka se on siis tälle ryhmälle ilmainen rokote, niin julkisen terveydenhuollon tilastojen mukaan vain noin 50 % ryhmään kuuluvista on ottanut rokotteen. Influenssarokotteen kattavuus vaihtelee aika paljon maan sisällä. Itä- ja Etelä-Suomessa rokotekattavuus on selvästi korkeampi kuin Länsi-Suomessa tai Ahvenanmaalla.

Rokotteen ottamishalukkuutta pienentää ilmeisesti vuoden 2009 sikainfluenssarokotukseen liitetyt sivuvaikutukset ja toisaalta käsitys sen huonosta tehosta. Influenssarokotteen teho voi todellakin vaihdella vuodesta toiseen, sillä kiertävät viruskannat eivät aina vastaa täysin rokotteessa olevaa viruskantoja. Jos kannat poikkeavat toisistaan paljon, niin rokotteen teho voi jäädä jopa 30 % tasolle ja ikäihmisillä vieläkin huonommaksi. Tämä on kuitenkin harvinaista.

Vanhemmilla ihmisillä rokotevaste on kuitenkin huonompi kuin nuorilla aikuisilla ja siten taudin saaminen rokotuksen jälkeenkin ei ole poikkeuksellista. Yhdysvalloissa on jo yli 10 vuoden ajan ollut käytössä vain yli 60-vuotiaille tarkoitettu rokote, jossa rokoteainetta on nelinkertainen määrä tavalliseen rokotteeseen verrattuna. Tämä korkea-annoksinen influenssarokote on myös Rokotepalvelun Rokoteklinikoilla saatavilla.

Influenssarokotteista on pitkä kokemus ja ne tiedetään hyvin turvallisiksi kaiken ikäisille. On myös syytä muistaa, että huonompi rokotevaste ikäihmisillä kertoo myös siitä, että immuunivaste oikealle taudinaiheuttajalle on samalla lailla heikentynyt. Niinpä 65 vuotta täyttäneillä rokottaminen vähentää tutkimusten perusteella influenssasta johtuvia sairaalahoitoja keskimäärin 40–70 % ja kuolleisuutta 50–70 %.

Lue lisää influenssarokotteesta ja yli 60-vuotiaiden korkea-annoksisesta influenssarokotteesta

Pneumokokkirokote suojaa vakavalta sairastumiselta

Pneumokokit aiheuttavat tässä ikäryhmässä keuhkokuumeita, verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia. Erityisen tehokkaasti rokotukset estävät ikäihmisillä verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia, joiden esiintyvyys väheni 75 % konjugaattirokotteen saaneilla. Keuhkokuumeen ehkäisyssä sekä konjugaattirokote että polysakkaridirokote ovat selvästi heikompi tehoisia.

Pneumokokkirokotteet ovat tarkoitettu erilaisten riskiryhmien ja kaikkien yli 50-vuotiaiden rokottamiseen. Monessa Euroopan maassa pneumokokkirokote kuuluu kaikille 60-65-vuotiaille osana kansallista rokotusohjelmaan. Suomessa rokotus on maksuton tietyille riskiryhmille. Pneumokokkirokotus on kerta-annos ja tehosterokotusten tarve tunnetaan huonosti.

Influenssavirukset ja pneumokokit ovat yhdessä erityisen tehokas tappaja. Influenssaepidemioissa monet, jopa enemmistö potilaista kuolee pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen. Influenssavirus, kuten monet muutkin virukset heikentävät immuunijärjestelmän kykyä torjua pneumokokkeja ja nämä pääsevät helpommin syvemmälle keuhkokudoksiin aiheuttamaan tuhoa. Koronaviruksen ja pneumokokin yhteys tunnetaan huonommin, mutta monet COVID-potilaat saavat taudin yhteydessä bakteeriperäisen keuhkokuumeen, jota joudutaan hoitamaan antibiooteilla.

Pneumokokkeja vastaan rokottaminen on vahvasti suositeltu kaikille yli 65-vuotiaille 21-valenttisella konjugaattirokotteella, mutta jo 50 ikävuoden iässä se on hyvin perusteltua. Mikäli potilaalla on muita riskitekijöitä, niin 50 vuoden ikä ei ole ehdoton alaraja.

Lue lisää pneumokokkirokotteesta

RSV-rokote yli 60-vuotiaille

RS-virus (RSV eli respiratory syncytial virus) on yleinen hengitystieinfektioiden aiheuttaja. RSV-kausi käynnistyy marras–joulukuussa ja tartuntoja on eniten vuoden vaihteen molemmin puolin. Virus aiheuttaa tyypillisesti aikuisille lieviä, flunssankaltaisia oireita. Yli 60-vuotiaille tauti voi kuitenkin olla vakava ja vaatia sairaalahoitoa.

RS-virus tarttuu hyvin herkästi pisaratartuntana esimerkiksi aivastusten ja yskösten välityksellä. RSV tarttuu henkilöstä toiseen herkemmin kuin esimerkiksi influenssa- tai koronavirus. Tartunnan voi saada useita kertoja, mutta tyypillisesti ensimmäinen tartunta on oirekuvaltaan rajumpi. RSV-infektiota ei voi oireiden perusteella erottaa muista hengitystieinfektioista kuten influenssasta. Tyypillisiä oireita ovat nuha, kurkkukipu, yskä ja kuume.

Osalle RSV-infektioon sairastuneista voi kehittyä keuhkoputkentulehdus tai keuhkokuume. Kroonista keuhkosairautta (astma, keuhkoahtauma) tai sydämen vajaatoimintaa sairastavan perussairaus voi vaikeutua RS-virusinfektiosta. Seniori voi joutua sairaalahoitoon RS-virusinfektion vuoksi ja tauti voi olla myös henkeä uhkaava. Vuosittain RSV-infektion vuoksi tarvitsee sairaalahoitoa Euroopassa noin 250 000 yli 65-vuotiasta, ja heistä 17 000 menehtyy tautiin (EMA).

RS-virusta vastaan on saatavilla rokote yli 60-vuotiaille. Tutkimuksen seurantavaihe on edelleen käynnissä ja sen perusteella tullaan arvioimaan, kuinka kauan yhden rokoteannoksen suojateho säilyy sekä mahdollisen tehosterokotteen tarvetta. Tämän hetken tutkimusten mukaan rokotteen teho säilyy vähintään kolme RSV-epidemiakautta. Rokote voidaan antaa samaan aikaan influenssarokotteen kanssa.

Lue lisää RSV-rokotteesta

Vyöruusurokote senioreille ja kaikille yli 50-vuotiaille

Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama kivulias rakkulamainen ihomuutos, joka yleistyy iän myötä. Suurin osa aikuisista on sairastanut vesirokon lapsuudessa ja näin ollen kantaa vesirokkovirusta selkäytimen hermosoluissa. Vesirokkovirus ei koskaan häviä elimistöstä sairastumisen jälkeen vaan piiloutuu hermokudokseen, jossa immuunijärjestelmä pitää sen kurissa ja lepotilassa. Iän myötä immuunijärjestelmä heikkenee ja vesirokkovirus voi aktivoitua aiheuttaen vyöruusun. Immuunipuolustusta alentavat lääkitykset ja sairaudet altistavat vyöruusulle myös nuoremmilla.

Tavallisimmin vyöruusu esiintyy vartalolla ja vain toisella puolella kehoa, mutta voi puhjeta myös kasvojen alueella. Tauti on harvoin hengenvaarallinen, mutta pitkäkestoinen ja ennen muuta se heikentää elämänlaatua kivuliaisuutensa takia merkittävästi. Kipuilu vaikuttaa nukkumiseen, mielialaan ja yleiseen aktiviteettiin. Kivut alkavat rakkuloiden yhteydessä, mutta kestävät jopa kuukausia rakkulavaiheen jälkeen. Koska kivut ovat hermokipua, niiden lääkitseminen tavanomaisilla tulehduskipulääkkeillä onnistuu huonosti. Kasvojen alueella infektio voi levitä silmään ja vahingoittaa silmän rakenteita ja aiheuttaa pysyviä ongelmia.

Vyöruusun esiintyvyys yleistyy voimakkaasti 50 ikävuoden jälkeen ja tämän vuoksi rokotetta suositellaan kaikille yli 50-vuotiaille. Kaksiannoksinen vyöruusurokote antaa erinomaisen ja pitkäkestoisen suojan vyöruusulta. Rokote suojaa myös vyöruusun aiheuttamalta postherpeettiseltä neuralgialta (PHN) eli pitkittyneeltä hermosäryltä.

Lue lisää vyöruusurokotteesta

Jäykkäkouristusrokote on syytä uusia

Jäykkäkouristus- eli tetanusrokotuksen täytyy olla voimassa jokaisella. Jäykkäkouristusrokote kuuluu Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan ja sen saa terveyskeskuksissa ilmaiseksi. Rokotus suojaa jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan. Perusrokotesarja annetaan lapsille neuvolassa. Sarjaa tehostetaan työikäisille 20 vuoden välein terveyskeskuksessa tai yksityisillä rokoteklinikoilla. Yli 65-vuotiaille tehosteväli on 10 vuotta. Lisäksi suoja on syytä tarkistaa, jos saa likaisen haavan. Osassa jäykkäkouristusrokotteita on mukana myös hinkuyskärokote, joka antaa hyvän suojan hinkuyskää vastaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Rokotepalvelun Rokotebussissa ja Rokoteklinikoilla on aina saatavilla yhdistelmärokotteita kurkkumätää (difteria), jäykkäkouristusta (tetanus) ja hinkuyskää (pertussis) vastaan (Td- tai Tdap-rokote).

Lue lisää jäykkäkouristusrokotteesta

Hinkuyskä vaivaa myös senioreita

Hinkuyskä on tunnetusti hengenvaarallinen tauti alle 1-vuotiaille vauvoille, mutta se voi olla sitä myös ikäihmisille. Hollantilaisessa luostarissa puhkesi hinkuyskäepidemia 99 ihmisen joukossa, joista valtaosalla ei ollut rokotussuojaa hinkuyskää vastaan. Näistä neljä kuoli aivoverenvuotoon ja kaikki kuolleet olivat yli 55-vuotiaita.

Hinkuyskärokote kuuluu perusrokoteohjelmaan, mutta rokotesuojan teho hiipuu varsin nopeasti ja epidemiat ovat kohtuullisen yleisiä jo kouluikäisillä. Taudin vaarallisuuden takia tehosteannoksia on suositeltu vanhemmille mm. juuri ennen raskautta, raskauden aikana tai heti synnytyksen jälkeen. Vastaavasti voidaan ajatella, että isovanhempien suojaus voisi olla hyvinkin suositeltua, jotta taudin leviäminen estyisi vastasyntyneisiin. Ja kuten epidemia luostarissa osoitti, ei tauti ihan harmiton ole ikäihmisillekään. Tavallisimmat hinkuyskään liitetyt komplikaatiot aikuisilla ovat painon lasku, virtsan karkailu, pyörtyily ja kylkiluiden murtuminen yskän takia. Ikäihmisillä joka viides pitkittynyt yskä on hinkuyskän aiheuttama oire.

Hinkuyskää vastaan ei ole olemassa erillistä rokotetta vaan se on saatavilla yhdistelmärokotteena jäykkäkouristus- ja kurkkumätäsuojan kanssa. Suoja hinkuyskää vastaan kestää noin viisi vuotta rokottamisesta. Melkein kaikki Suomessa ovat saaneet hinkuyskää vastaan tehostuksen viimeisen kerran neuvolassa tai koulussa, ja siten ovat alttiita sairastamaan ja levittämään hinkuyskää muille. Kansallisessa ohjelmassa vanhin ikäryhmä, jotka rokotetaan hinkuyskää vastaan ovat 25-vuotiaat. Lasten ja nuorten rokottamisella nostetaan laumasuojaa, joka välillisesti suojaa myös senioreita. Myös seniori voi halutessaan suojautua samalla kertaa jäykkäkouristusta, kurkkumätää ja hinkuyskää vastaan Tdap-rokotteella.

Lue lisää hinkuyskärokotteesta

Puutiaisaivokuume (TBE) levinnyt Suomessa

Alussa jo todettiin, että seniorikansalaiset ovat nykyisin hyväkuntoisia ja liikkuvat paljon luonnossa ja altistuvat siten puutiaisten levittämille taudeille. TBE-virus tarttuu hanakasti kaiken ikäisiin, mutta halvauksiin, kouristeluun ja kuolemaan johtava tautimuoto on sitä yleisempi, mitä iäkkäämmästä potilaasta on kysymys. TBE-rokotuksen tarve on ensisijaisesti riippuvainen asuinpaikasta ja omista elintavoista, mutta iälläkin on tässä suhteessa merkitystä.
Perusrokotussarja on kaikilla samanlainen ja koostuu kolmesta rokotteesta. Tehosteet annetaan yli 60-vuotiaille kolmen vuoden välein. TBE-rokotteet otetaan usein Suomessa keväällä tai kesällä, mutta suositeltavaa olisi hankkia rokotesuoja jo etukäteen ennen seuraavaa puutiaiskautta.

Lue lisää punkki- eli TBE-rokotteesta

Koronarokote tärkeä seniorille

Kuka tahansa voi sairastua vakavaan koronavirustautiin, mutta tietyt ryhmät ovat suuremmassa riskissä vakavalle tautimuodolle. Riski sairastua vakavasti kasvaa iän myötä. Erityisesti 50 ikävuoden jälkeen riski alkaa kasvaa ja mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse, sitä suurempi riski on. Suurin osa koronan aiheuttamista kuolemista on tapahtunut yli 65-vuotiaille.